"Pirkanmaan Barokki Aira Lehtipuun johdolla soittaa niin loistokkaasti, että on helppo vaipua eläytymään [...] 1600-ja 1700-luvuille."
(Heljä Vasara / Tampesterteatro 8.8.2023)
(Heljä Vasara / Tampesterteatro 8.8.2023)
Pirkanmaan Barokin ohjelmistoa
Tutustu PirBan konserttiohjelmiin
"Tampereella on menossa upea vanhan musiikin konserttisarja. [...] Eri tavoin Pirkanmaalle kiinnittyvien soittajien huippulaadukkaassa musisoinnissa oli tilanteen mukaan sopivassa suhteessa kauneutta ja karheutta, herkkyyttä ja intohimoa, tarkkuutta ja tunnelmallista hämyisyyttä."
(Harri Hautala / Aamulehti 17.8.2022)
(Harri Hautala / Aamulehti 17.8.2022)
VIVALDIN VUODENAIKA -SARJA
Vivaldin vuodenaika -sarja vie kuulijat neljään Vivaldin elämän kannalta tärkeään kaupunkiin. Sarja alkoi vappuna 2022 Keväällä hänen kotikaupungissaan Venetsiassa. Konserttisarja seuraa Antonio Vivaldin elämänkulkua syntymästä kuolemaan ja maineen huipulla ympäri Eurooppaa.
Sarjan kaupungit olivat merkittävässä osassa Vivaldin elämässä ja kussakin konsertissa kuullaan yhden vuodenaika -konserton lisäksi Vivaldin muita teoksia sekä jokaisen kaupungin äänimaisemaa muiden siellä vaikuttaneiden säveltäjien kynästä. Tavoitteena on tarjota yleisölle sekä hyvin tunnettua ja rakastettua perusrepertuaaria että laajentaa Pirkanmaalla soivaa ohjelmistovalikoimaa.
Muut konsertit ovat Kesä Amsterdamissa, Syksy Dresdenissä ja Talvi Wienissä. Konserteissa kuullaan vuodenajan rinnalla tuttua ja tuntematonta musiikkia myös kaupunkien muilta säveltäjiltä sekä seuraillaan Vivaldin ja hänen aikansa elämänmenoa näyttelijä Auvo Vihron luotsaamana.
Konserttipaikkoina toimivat Tampereen Raatihuone ja Aleksanterin kirkko.
Konsertit:
Kevät Venetsiassa 1.5.2022
Kesä Amsterdamissa 14.8.2022
Syksy Dresdenissä 6.8.2023
Talvi Wienissä 14.1.2024
Sarjan kaupungit olivat merkittävässä osassa Vivaldin elämässä ja kussakin konsertissa kuullaan yhden vuodenaika -konserton lisäksi Vivaldin muita teoksia sekä jokaisen kaupungin äänimaisemaa muiden siellä vaikuttaneiden säveltäjien kynästä. Tavoitteena on tarjota yleisölle sekä hyvin tunnettua ja rakastettua perusrepertuaaria että laajentaa Pirkanmaalla soivaa ohjelmistovalikoimaa.
Muut konsertit ovat Kesä Amsterdamissa, Syksy Dresdenissä ja Talvi Wienissä. Konserteissa kuullaan vuodenajan rinnalla tuttua ja tuntematonta musiikkia myös kaupunkien muilta säveltäjiltä sekä seuraillaan Vivaldin ja hänen aikansa elämänmenoa näyttelijä Auvo Vihron luotsaamana.
Konserttipaikkoina toimivat Tampereen Raatihuone ja Aleksanterin kirkko.
Konsertit:
Kevät Venetsiassa 1.5.2022
Kesä Amsterdamissa 14.8.2022
Syksy Dresdenissä 6.8.2023
Talvi Wienissä 14.1.2024
Talvi Wienissä
Sarjan viimeinen konsertti
Su 14.1.2024 klo 16 Tampereen Raatihuoneella
solistit Réka Szilvay, viulu sekä Hanna Pakkala, alttoviulu
Vivaldin uran loppupuolta varjostivat hänen suosionsa lasku sekä taloudelliset huolet. Matka keisarin pääkaupunkiin Wieniin vuonna 1741 päättyi säveltäjän kuolemaan. Talvi Wienissä -konsertti keskittyy sekä Vivaldin myöhäiskauteen, hänen aikalaisiinsa että uuteen musiikilliseen aikaan hänen jälkeensä.
Konsertin solisteina kuullaan maailmanluokan viulisti Réka Szilvayta, Kangasalta kotoisin olevaa alttoviulisti Hanna Pakkalaa sekä lisäksi useaa Pirkanmaan Barokissa soittavaa Suomen eturivin vanhan musiikin osaajaa.
Vivaldina nähdään jälleen näyttelijä Auvo Vihro ja konsertin taiteellisena johtajana toimii viulisti Aira Maria Lehtipuu.
Ohjelmassa mm. Vivaldi – Fux – Hasse - Mozart
Sarjan viimeinen konsertti
Su 14.1.2024 klo 16 Tampereen Raatihuoneella
solistit Réka Szilvay, viulu sekä Hanna Pakkala, alttoviulu
Vivaldin uran loppupuolta varjostivat hänen suosionsa lasku sekä taloudelliset huolet. Matka keisarin pääkaupunkiin Wieniin vuonna 1741 päättyi säveltäjän kuolemaan. Talvi Wienissä -konsertti keskittyy sekä Vivaldin myöhäiskauteen, hänen aikalaisiinsa että uuteen musiikilliseen aikaan hänen jälkeensä.
Konsertin solisteina kuullaan maailmanluokan viulisti Réka Szilvayta, Kangasalta kotoisin olevaa alttoviulisti Hanna Pakkalaa sekä lisäksi useaa Pirkanmaan Barokissa soittavaa Suomen eturivin vanhan musiikin osaajaa.
Vivaldina nähdään jälleen näyttelijä Auvo Vihro ja konsertin taiteellisena johtajana toimii viulisti Aira Maria Lehtipuu.
Ohjelmassa mm. Vivaldi – Fux – Hasse - Mozart
Réka Szilvay
Sibelius-Akatemian viulumusiikin professori Réka Szilvay on konsertoinut sekä solistina että kamarimuusikkona eri puolilla Eurooppaa, Aasiaa, Etelä-Amerikkaa, Etelä-Afrikkaa ja USA:ta.
Szilvay on esiintynyt maailman merkittävimmissä konserttisaleissa, kuten esimerkiksi Wienin filharmonian kotisalissa Wien Musikvereinissä ja Birminghamin Symphony Hallissa, sekä soittanut kaikkien merkittävien suomalaisten orkestereiden solistina ja lukuisien ja tunnettujen ulkomaisten orkesterien solistina.
Radio- ja televisionauhoituksia Szilvay on tehnyt YLE:n
lisäksi mm. BBC:lle, Radio Francelle, Arte TV:lle, Itävallan ORF:lle ja Unkarin MRT:lle.
Professorin työssään Sibelius-Akatemiassa Réka Szilvay vie eteenpäin opettajiensa Géza Szilvayn,
Tuomas Haapasen, Sándor Véghin, Ana Chumachenkon ja Gerhard Schulzin musiikillista perintöä. Opetustyönsä ohella Szilvay luennoi
ja pitää työpajoja viulunsoiton ergonomiasta.
Hanna Pakkala (kuva © Ville Hautakangas)
Alttoviulisti Hanna Pakkala (s. 1985) on yksi Suomen kansainvälisesti aktiivisimmista nuoren polven alttoviulutaiteilijoista. Hän esiintyy säännöllisesti koti- ja ulkomaisilla festivaaleilla ja konserttilavoilla, sekä modernilla että barokkialttoviululla.
Hän opettaa alttoviulunsoittoa ja kamarimusiikkia Sibelius-Akatemiassa. Pakkala työskentelee Helsingin Barokkiorkesterin alttoviulun äänenjohtajana, vierailevana äänenjohtajana kotimaisissa orkestereissa sekä freelance-kamarimuusikkona.
Muistoja Syksy Dresdenissä -konsertista elokuulta 2023:
Syksy Dresdenissä
Vivaldin vuodenajat -konserttisarjan kolmas konsertti
Su 6.8.2023 klo 18 Aleksanterin kirkko, Tampere
Syksy Dresdenissä esittelee Saksin vaaliruhtinaskunnan hovin huippuyhtyettä, sen yhteyttä
Venetsiaan sekä Vivaldin merkitystä Saksan musiikkielämälle ja muun muassa J.S. Bachin
konserttotyylille.
Pirkanmaan Barokki ja Tampere Cappella
Aira Maria Lehtipuu, viulu
Markus Yli-Jokipii, kuoronjohto
Auvo Vihro, näyttelijä
Ilpo Laspas, urut
Tuiki Järvensivu, sopraano
Teppo Lampela, altto
Ohjelmassa Vivaldi – Bach – Pisendel – Veracini – Zelenka
Vivaldin vuodenajat -konserttisarjan kolmas konsertti
Su 6.8.2023 klo 18 Aleksanterin kirkko, Tampere
Syksy Dresdenissä esittelee Saksin vaaliruhtinaskunnan hovin huippuyhtyettä, sen yhteyttä
Venetsiaan sekä Vivaldin merkitystä Saksan musiikkielämälle ja muun muassa J.S. Bachin
konserttotyylille.
Pirkanmaan Barokki ja Tampere Cappella
Aira Maria Lehtipuu, viulu
Markus Yli-Jokipii, kuoronjohto
Auvo Vihro, näyttelijä
Ilpo Laspas, urut
Tuiki Järvensivu, sopraano
Teppo Lampela, altto
Ohjelmassa Vivaldi – Bach – Pisendel – Veracini – Zelenka
Kesä Amsterdamissa
Kesä Amsterdamissa su 14.8.2022 klo 18 Aleksanterin kirkossa, osana Tampereen Wanhankaupungin juhlaa
Pirkanmaan Barokki
Marieke van Ransbeeck, musette
Aira Maria Lehtipuu, barokkiviulu
Auvo Vihro, näyttelijä
Ohjelma: van Wassenaer – Eyck – Chédeville – Guido – Vivaldi
Sarjan pohjoisimmaksi kaupungiksi on valittu Amsterdam edustamaan Vivaldin julkaisutoimintaa. Siellä julkaistiin hänen ensimmäinen konserttokokoelmansa L’Estro armonico op. 3 vuonna 1711 kuten myös Vuodenajat osana op. 8 Il cimento dell'armonia e dell'inventione -konserttokokoelmaa vuonna 1725.
Amsterdamissa toiminut musiikkikustantaja ja painotalo Roger - Le Cène oli kerännyt talliinsa kansainvälisen kaartin huippusäveltäjiä ja levitti heidän teoksiaan tehokkaasti ympäri Eurooppaa sijaitsevien agentuuriensa kautta. Kustantamo toimi yli viiden vuosikymmenen ajan ja katalogi kattaa muun muassa Corellin, Vivaldin ja Locatellin tärkeimmät teokset.
Kesä Amsterdamissa -ohjelman mausteena Vivaldin maineeseen on Rogerin suvun kotimaa Ranska. Vivaldin vuodenajat tunnettiin hyvin Pariisissa; niitä esitettiin sekä julkisissa konserteissa että kuninkaan yksityistilaisuuksissa. Vivaldin tyyli oli suosittua ranskalaissäveltäjien joukossa ja esimerkiksi Versailles’n hovissa toiminut Giovanni Antonio Guido kirjoitti omat versionsa vuodenajoista kuvailevine teksteineen.
Tekijänoikeuslait eivät tuolloin vielä rajoittaneet toimintaa järin tehokkaasti, joten säveltäjät käyttivät toistensa materiaalia ja jopa nimiä välillä suuria vapauksia ottaen, mistä Nicolas Chédeville on ilmeisin esimerkki Vivaldin suhteen. Hän oli erityisen tunnettu ranskalaisen hovisäkkipillin musetten taitajana. Toinen ääripää oli hollantilainen aatelinen Unico Wilhelm van Wassenaer, joka ilmeisesti omaa valtiomiesmäisyyttään varjellakseen jätti nimensä pois sävellyksiensä julkaisusta.
Suomessa harvoin kuultua musettea saapuu soittamaan belgialainen säkkipillitaituri Marieke van Ransbeeck, joka käyttää musetten lumoavaa ääntä mielellään myös kansanmusiikkiprojekteissaan.
Kesä Amsterdamissa su 14.8.2022 klo 18 Aleksanterin kirkossa, osana Tampereen Wanhankaupungin juhlaa
Pirkanmaan Barokki
Marieke van Ransbeeck, musette
Aira Maria Lehtipuu, barokkiviulu
Auvo Vihro, näyttelijä
Ohjelma: van Wassenaer – Eyck – Chédeville – Guido – Vivaldi
Sarjan pohjoisimmaksi kaupungiksi on valittu Amsterdam edustamaan Vivaldin julkaisutoimintaa. Siellä julkaistiin hänen ensimmäinen konserttokokoelmansa L’Estro armonico op. 3 vuonna 1711 kuten myös Vuodenajat osana op. 8 Il cimento dell'armonia e dell'inventione -konserttokokoelmaa vuonna 1725.
Amsterdamissa toiminut musiikkikustantaja ja painotalo Roger - Le Cène oli kerännyt talliinsa kansainvälisen kaartin huippusäveltäjiä ja levitti heidän teoksiaan tehokkaasti ympäri Eurooppaa sijaitsevien agentuuriensa kautta. Kustantamo toimi yli viiden vuosikymmenen ajan ja katalogi kattaa muun muassa Corellin, Vivaldin ja Locatellin tärkeimmät teokset.
Kesä Amsterdamissa -ohjelman mausteena Vivaldin maineeseen on Rogerin suvun kotimaa Ranska. Vivaldin vuodenajat tunnettiin hyvin Pariisissa; niitä esitettiin sekä julkisissa konserteissa että kuninkaan yksityistilaisuuksissa. Vivaldin tyyli oli suosittua ranskalaissäveltäjien joukossa ja esimerkiksi Versailles’n hovissa toiminut Giovanni Antonio Guido kirjoitti omat versionsa vuodenajoista kuvailevine teksteineen.
Tekijänoikeuslait eivät tuolloin vielä rajoittaneet toimintaa järin tehokkaasti, joten säveltäjät käyttivät toistensa materiaalia ja jopa nimiä välillä suuria vapauksia ottaen, mistä Nicolas Chédeville on ilmeisin esimerkki Vivaldin suhteen. Hän oli erityisen tunnettu ranskalaisen hovisäkkipillin musetten taitajana. Toinen ääripää oli hollantilainen aatelinen Unico Wilhelm van Wassenaer, joka ilmeisesti omaa valtiomiesmäisyyttään varjellakseen jätti nimensä pois sävellyksiensä julkaisusta.
Suomessa harvoin kuultua musettea saapuu soittamaan belgialainen säkkipillitaituri Marieke van Ransbeeck, joka käyttää musetten lumoavaa ääntä mielellään myös kansanmusiikkiprojekteissaan.
Marieke van Ransbeeck © Trui Amerlinck
Kevät Venetsiassa
Kevät Venetsiassa – vappukonsertti la 30.4.2022 klo 15
Vivaldin vuodenajat -orkesterikonserttisarjan aloitus Tampereen Raatihuoneella
Pirkanmaan Barokki
Aira Maria Lehtipuu, viulu
Kajsa Dahlbäck, sopraano
Auvo Vihro, näyttelijä
Ohjelma: Monteverdi – Strozzi – Cavalli – Legrenzi – Marini – Vivaldi
Kevät Venetsiassa -konsertissa kuullaan Vivaldin lisäksi häntä edeltäneiden sukupolvien musiikkia loisteliaalta 1600-luvulta Monteverdistä Legrenziin. Elämä La Serenissima – Kaikista Seesteisimmän Tasavallan kanaalisokkeloissa ei suinkaan ollut seesteistä, ainakin mitä musiikin värikkäistä tunnesisällöistä on päätteleminen. Ohjelman yhtenä teemana on myös hylättyjen ja avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten sekä naisten ääni, joista kirkkaimpana kimaltaa Barbara Strozzin musiikki Kajsa Dahlbäckin tulkitsemana.
Kevät Venetsiassa – vappukonsertti la 30.4.2022 klo 15
Vivaldin vuodenajat -orkesterikonserttisarjan aloitus Tampereen Raatihuoneella
Pirkanmaan Barokki
Aira Maria Lehtipuu, viulu
Kajsa Dahlbäck, sopraano
Auvo Vihro, näyttelijä
Ohjelma: Monteverdi – Strozzi – Cavalli – Legrenzi – Marini – Vivaldi
Kevät Venetsiassa -konsertissa kuullaan Vivaldin lisäksi häntä edeltäneiden sukupolvien musiikkia loisteliaalta 1600-luvulta Monteverdistä Legrenziin. Elämä La Serenissima – Kaikista Seesteisimmän Tasavallan kanaalisokkeloissa ei suinkaan ollut seesteistä, ainakin mitä musiikin värikkäistä tunnesisällöistä on päätteleminen. Ohjelman yhtenä teemana on myös hylättyjen ja avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten sekä naisten ääni, joista kirkkaimpana kimaltaa Barbara Strozzin musiikki Kajsa Dahlbäckin tulkitsemana.
SINFONIOITA YHDELLE VIULULLE
Stradella seikkailee jälleen
Sonaatteja eli sinfonioita viululle ja continuolle Torinon ja Modenan yliopistojen käsikirjoituksista
Alessandro Stradella (1639-82) tunnetaan rikkaan musiikkinsa lisäksi seikkailuntäyteisestä elämästään. Yhden viulun sinfonioissa on hyvin samantyyppisiä ilmaisukeinoja ja sävyjen runsautta kuin hänen laajemmissa sävellysmuodoissaan. Stradellan tuotannon huippukausi sijoittuu mielenkiintoiselle 1670-luvulle, jolloin viuluvirtuosismi oli jo puhjennut kukkaan mutta sävellysmuodot olivat vielä vähemmän vakiintuneita kuin 1700-luvulla.
Roomassa Stradellan yhtenä tärkeimmistä mesenaatteista toimi Ruotsin kuningatar Kristiina (1626-1689), joka paitsi rahoitti myös osittain toimi käsikirjoittaja-kollegana. Stradella piti yllä yhteyksiä yllä moneen suuntaan ja vaihtoi maisemia skandaalinkäryisissä tunnelmissa useampaan kertaan. Häneen liittyviä legendoja on myös tarkoitushakuisesti paisuteltu, mutta varmaa on että sekä hänen teksteistään että musiikistaan välittyy inhimillisen elämän kirjo koko suloisenkipeässä värikkyydessään.
Alessandro Stradella (1639-82) tunnetaan rikkaan musiikkinsa lisäksi seikkailuntäyteisestä elämästään. Yhden viulun sinfonioissa on hyvin samantyyppisiä ilmaisukeinoja ja sävyjen runsautta kuin hänen laajemmissa sävellysmuodoissaan. Stradellan tuotannon huippukausi sijoittuu mielenkiintoiselle 1670-luvulle, jolloin viuluvirtuosismi oli jo puhjennut kukkaan mutta sävellysmuodot olivat vielä vähemmän vakiintuneita kuin 1700-luvulla.
Roomassa Stradellan yhtenä tärkeimmistä mesenaatteista toimi Ruotsin kuningatar Kristiina (1626-1689), joka paitsi rahoitti myös osittain toimi käsikirjoittaja-kollegana. Stradella piti yllä yhteyksiä yllä moneen suuntaan ja vaihtoi maisemia skandaalinkäryisissä tunnelmissa useampaan kertaan. Häneen liittyviä legendoja on myös tarkoitushakuisesti paisuteltu, mutta varmaa on että sekä hänen teksteistään että musiikistaan välittyy inhimillisen elämän kirjo koko suloisenkipeässä värikkyydessään.
© Johannes Rantanen / Sastamala Gregoriana
MARKIISITAR JA FILOSOFI
Musiikkia ja kirjeitä ranskalaisista salongeista valistuksen ajan kynnyksellä
Konsertissa sukelletaan 1600-luvun aateliselämän arkeen ja 1700-luvun valistusajatuksiin poikkeuksellisten naisten, muun muassa markiisitar de Sévignén ja madame de Graffignyn kirjoittamien kirjeiden kautta. Jo kauan ennen kuin vapauden, veljeyden ja tasa-arvon huudot kaikuivat katubarrikadeilta, oli maailma muuttunut myös yläluokan naisten salongeissa ajateltu ajatus, lausuttu sana ja kirjoitettu kirjain kerrallaan. Monet tuolloin 300 vuotta sitten esitetyistä asioista ovat itsestäänselvyyksiä meidän nykyisessä pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossamme. Kuitenkin ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja sivistyksen tilaa laajemmin katsottuna valistuksen ajatukset ansaitsevat edelleen tulla ajatelluiksi, sanotuiksi ja tehdyiksi.
Ohjelman monivivahteisen musiikin ovat säveltäneet messieurs Couperin ja Rameau sekä madame Jacquet de La Guerre.
Ohjelman monivivahteisen musiikin ovat säveltäneet messieurs Couperin ja Rameau sekä madame Jacquet de La Guerre.
|
Aira Maria Lehtipuu | viulu
Heidi Peltoniemi | viola da gamba Jouko Laivuori | cembalo Minna Hokkanen | näyttelijä |
© Johannes Rantanen / Sastamala Gregoriana
|
|
"Mitä kieltenopiskeluun tulee, riittää naiselle hänen oman maansa kieli, mutta en suinkaan vastusta halua opiskella latinaa. Se on kirkon kieli, ja se avaa tien kaikkiin tieteisiin ja mahdollistaa keskustelun kaikkien aikojen parhaiden ajattelijoiden kanssa heidän tekstiensä kautta. Naiset opiskelevat mielellään italiaa, mutta sitä pidän vaarallisena touhuna! Italia on rakkauden kieli ja sen maan kirjailijoilla vaikuttaa olevan sangen vähän säädyllisyyttä."
Markiisitar de Lambert: Kirjeitä äidiltä tyttärelle (1728) |
© Pirkanmaan Barokki
|
