Pirkanmaan Barokin ohjelmistoa
Tutustu PirBan konserttiohjelmiin
VIVALDIN VUODENAIKA -SARJA
Vivaldin vuodenaika -sarja vie kuulijat neljään Vivaldin elämän kannalta tärkeään kaupunkiin. Sarja alkoi vappuna 2022 Keväällä hänen kotikaupungissaan Venetsiassa. Muut konsertit ovat Kesä Amsterdamissa, Syksy Dresdenissä ja Talvi Wienissä. Konserteissa kuullaan vuodenajan rinnalla tuttua ja tuntematonta musiikkia myös kaupunkien muilta säveltäjiltä sekä seuraillaan Vivaldin ja hänen aikansa elämänmenoa näyttelijä Auvo Vihron luotsaamana.
Sarjan pohjoisimmaksi kaupungiksi on valittu Amsterdam edustamaan Vivaldin julkaisutoimintaa. Siellä julkaistiin hänen ensimmäinen konserttokokoelmansa L’Estro armonico op. 3 vuonna 1711 kuten myös Vuodenajat osana op. 8 Il cimento dell'armonia e dell'inventione -konserttokokoelmaa vuonna 1725.
Amsterdamissa toiminut musiikkikustantaja ja painotalo Roger - Le Cène oli kerännyt talliinsa kansainvälisen kaartin huippusäveltäjiä ja levitti heidän teoksiaan tehokkaasti ympäri Eurooppaa sijaitsevien agentuuriensa kautta. Kustantamo toimi yli viiden vuosikymmenen ajan ja katalogi kattaa muun muassa Corellin, Vivaldin ja Locatellin tärkeimmät teokset.
Kesä Amsterdamissa -ohjelman mausteena Vivaldin maineeseen on Rogerin suvun kotimaa Ranska. Vivaldin vuodenajat tunnettiin hyvin Pariisissa; niitä esitettiin sekä julkisissa konserteissa että kuninkaan yksityistilaisuuksissa. Vivaldin tyyli oli suosittua ranskalaissäveltäjien joukossa ja esimerkiksi Versailles’n hovissa toiminut Giovanni Antonio Guido kirjoitti omat versionsa vuodenajoista kuvailevine teksteineen.
Tekijänoikeuslait eivät tuolloin vielä rajoittaneet toimintaa järin tehokkaasti, joten säveltäjät käyttivät toistensa materiaalia ja jopa nimiä välillä suuria vapauksia ottaen, mistä Nicolas Chédeville on ilmeisin esimerkki Vivaldin suhteen. Hän oli erityisen tunnettu ranskalaisen hovisäkkipillin musetten taitajana. Toinen ääripää oli hollantilainen aatelinen Unico Wilhelm van Wassenaer, joka ilmeisesti omaa valtiomiesmäisyyttään varjellakseen jätti nimensä pois sävellyksiensä julkaisusta.
Suomessa harvoin kuultua musettea saapuu soittamaan belgialainen säkkipillitaituri Marieke van Ransbeeck, joka käyttää musetten lumoavaa ääntä mielellään myös kansanmusiikkiprojekteissaan.
Sarjan pohjoisimmaksi kaupungiksi on valittu Amsterdam edustamaan Vivaldin julkaisutoimintaa. Siellä julkaistiin hänen ensimmäinen konserttokokoelmansa L’Estro armonico op. 3 vuonna 1711 kuten myös Vuodenajat osana op. 8 Il cimento dell'armonia e dell'inventione -konserttokokoelmaa vuonna 1725.
Amsterdamissa toiminut musiikkikustantaja ja painotalo Roger - Le Cène oli kerännyt talliinsa kansainvälisen kaartin huippusäveltäjiä ja levitti heidän teoksiaan tehokkaasti ympäri Eurooppaa sijaitsevien agentuuriensa kautta. Kustantamo toimi yli viiden vuosikymmenen ajan ja katalogi kattaa muun muassa Corellin, Vivaldin ja Locatellin tärkeimmät teokset.
Kesä Amsterdamissa -ohjelman mausteena Vivaldin maineeseen on Rogerin suvun kotimaa Ranska. Vivaldin vuodenajat tunnettiin hyvin Pariisissa; niitä esitettiin sekä julkisissa konserteissa että kuninkaan yksityistilaisuuksissa. Vivaldin tyyli oli suosittua ranskalaissäveltäjien joukossa ja esimerkiksi Versailles’n hovissa toiminut Giovanni Antonio Guido kirjoitti omat versionsa vuodenajoista kuvailevine teksteineen.
Tekijänoikeuslait eivät tuolloin vielä rajoittaneet toimintaa järin tehokkaasti, joten säveltäjät käyttivät toistensa materiaalia ja jopa nimiä välillä suuria vapauksia ottaen, mistä Nicolas Chédeville on ilmeisin esimerkki Vivaldin suhteen. Hän oli erityisen tunnettu ranskalaisen hovisäkkipillin musetten taitajana. Toinen ääripää oli hollantilainen aatelinen Unico Wilhelm van Wassenaer, joka ilmeisesti omaa valtiomiesmäisyyttään varjellakseen jätti nimensä pois sävellyksiensä julkaisusta.
Suomessa harvoin kuultua musettea saapuu soittamaan belgialainen säkkipillitaituri Marieke van Ransbeeck, joka käyttää musetten lumoavaa ääntä mielellään myös kansanmusiikkiprojekteissaan.
© Trui Amerlinck
SINFONIOITA YHDELLE VIULULLE
Stradella seikkailee jälleen
Sonaatteja eli sinfonioita viululle ja continuolle Torinon ja Modenan yliopistojen käsikirjoituksista
Alessandro Stradella (1639-82) tunnetaan rikkaan musiikkinsa lisäksi seikkailuntäyteisestä elämästään. Yhden viulun sinfonioissa on hyvin samantyyppisiä ilmaisukeinoja ja sävyjen runsautta kuin hänen laajemmissa sävellysmuodoissaan. Stradellan tuotannon huippukausi sijoittuu mielenkiintoiselle 1670-luvulle, jolloin viuluvirtuosismi oli jo puhjennut kukkaan mutta sävellysmuodot olivat vielä vähemmän vakiintuneita kuin 1700-luvulla.
Roomassa Stradellan yhtenä tärkeimmistä mesenaatteista toimi Ruotsin kuningatar Kristiina (1626-1689), joka paitsi rahoitti myös osittain toimi käsikirjoittaja-kollegana. Stradella piti yllä yhteyksiä yllä moneen suuntaan ja vaihtoi maisemia skandaalinkäryisissä tunnelmissa useampaan kertaan. Häneen liittyviä legendoja on myös tarkoitushakuisesti paisuteltu, mutta varmaa on että sekä hänen teksteistään että musiikistaan välittyy inhimillisen elämän kirjo koko suloisenkipeässä värikkyydessään.
Alessandro Stradella (1639-82) tunnetaan rikkaan musiikkinsa lisäksi seikkailuntäyteisestä elämästään. Yhden viulun sinfonioissa on hyvin samantyyppisiä ilmaisukeinoja ja sävyjen runsautta kuin hänen laajemmissa sävellysmuodoissaan. Stradellan tuotannon huippukausi sijoittuu mielenkiintoiselle 1670-luvulle, jolloin viuluvirtuosismi oli jo puhjennut kukkaan mutta sävellysmuodot olivat vielä vähemmän vakiintuneita kuin 1700-luvulla.
Roomassa Stradellan yhtenä tärkeimmistä mesenaatteista toimi Ruotsin kuningatar Kristiina (1626-1689), joka paitsi rahoitti myös osittain toimi käsikirjoittaja-kollegana. Stradella piti yllä yhteyksiä yllä moneen suuntaan ja vaihtoi maisemia skandaalinkäryisissä tunnelmissa useampaan kertaan. Häneen liittyviä legendoja on myös tarkoitushakuisesti paisuteltu, mutta varmaa on että sekä hänen teksteistään että musiikistaan välittyy inhimillisen elämän kirjo koko suloisenkipeässä värikkyydessään.
© Johannes Rantanen / Sastamala Gregoriana
MARKIISITAR JA FILOSOFI
Musiikkia ja kirjeitä ranskalaisista salongeista valistuksen ajan kynnyksellä
Konsertissa sukelletaan 1600-luvun aateliselämän arkeen ja 1700-luvun valistusajatuksiin poikkeuksellisten naisten, muun muassa markiisitar de Sévignén ja madame de Graffignyn kirjoittamien kirjeiden kautta. Jo kauan ennen kuin vapauden, veljeyden ja tasa-arvon huudot kaikuivat katubarrikadeilta, oli maailma muuttunut myös yläluokan naisten salongeissa ajateltu ajatus, lausuttu sana ja kirjoitettu kirjain kerrallaan. Monet tuolloin 300 vuotta sitten esitetyistä asioista ovat itsestäänselvyyksiä meidän nykyisessä pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossamme. Kuitenkin ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja sivistyksen tilaa laajemmin katsottuna valistuksen ajatukset ansaitsevat edelleen tulla ajatelluiksi, sanotuiksi ja tehdyiksi.
Ohjelman monivivahteisen musiikin ovat säveltäneet messieurs Couperin ja Rameau sekä madame Jacquet de La Guerre.
Ohjelman monivivahteisen musiikin ovat säveltäneet messieurs Couperin ja Rameau sekä madame Jacquet de La Guerre.
|
Aira Maria Lehtipuu | viulu
Heidi Peltoniemi | viola da gamba Jouko Laivuori | cembalo Minna Hokkanen | näyttelijä |
© Johannes Rantanen / Sastamala Gregoriana
|
|
"Mitä kieltenopiskeluun tulee, riittää naiselle hänen oman maansa kieli, mutta en suinkaan vastusta halua opiskella latinaa. Se on kirkon kieli, ja se avaa tien kaikkiin tieteisiin ja mahdollistaa keskustelun kaikkien aikojen parhaiden ajattelijoiden kanssa heidän tekstiensä kautta. Naiset opiskelevat mielellään italiaa, mutta sitä pidän vaarallisena touhuna! Italia on rakkauden kieli ja sen maan kirjailijoilla vaikuttaa olevan sangen vähän säädyllisyyttä."
Markiisitar de Lambert: Kirjeitä äidiltä tyttärelle (1728) |
© Pirkanmaan Barokki
|
